keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Keskiviikkoaamun (turhautuneita) ajatuksia

14001780
Huomenta! (Vaikka iltapävän puolellahan sitä jo ollaan)
Mulla on tosi jännä fiilis. Hirveä stressi kaikesta tekemättömästä, mutta siitä huolimatta kuitenkin suht hyvä olo. Outoa(ko)? Mä oon oikeastaan koko tän syksyn ajan viivytellyt kaikennäköisten kouluduunien tekemistä. "Kyllä mä kerkeen alottaa noi hommat ensi viikollakin..." - Toi on viime viikkoina - tai oikeastaan kuukausina - ollut se lause, jota olen hokenut lähestulkoon jatkuvasti niin itselleni, koulukavereille kuin vanhemmillekin. Miksen vielä tähänkään päivään mennessä ole ymmärtänyt sitä, että jos niitä hommia vaan lykkää ja lykkää eteenpäin ja ajattelee, että "kyllä tässä on vielä aikaa noita tehdä", niin ei niitä tule sitten kyllä tehtyä kuin korkeintaan viimesenä iltana hirveän paniikin vallassa, kuten nyt. Sama homma toistui mun kohdalla kaikkina lukiovuosinakin - ikinä ei voinut tehdä mitään ajoissa, MIKSI?!
Tän hetkisen työmäärän vuoksi oon lykkäilyt postailuakin. "Nyt teen nää koulujutut ensiksi, sitten vasta postaan". Lopputulos on se, etten saa aikaiseksi kumpaakaan ja joko a.) nukun tai b.) lähden kavereiden kanssa ulos pakoon kaikkia niitä hoitamattomia velvollisuuksiani. Näinä hetkinä, kun tämän aikaansaamattomuuden ja laiskuuden myöntää itselleenkin, sitä miettii aina, että "Mitä helvettiä mä oikeen meinaan?".
14001782
Mulla alkaa yhdeksän viikon pituinen työssäoppimisjakso ensi maanantaina, joten sitä ennen pitäisi nää ekan jakson hommat olla kondiksessa. Tämä melko varmasti tarkoittaakin sitä, että loppuviikko kuluu mitä luultavammin 90%:sti kotona. Pari postausta pitäisi kuitenkin saada aikaiseksi, mutta saa nähdä miten käy. Tälläkin hetkellä mun pitäisi oikeastaan olla nenä kirjassa kiinni ja opiskella huomista koetta varten, mutta tässä se taas nähdään, että kaikki muu kiinnostaa huomattavasti enemmän.
Mä en itseasiassa tiedä, miksi avaudun tästä asiasta täällä. Kai tää on jotenkin semmonen tuttu ja turvallinen paikka, jossa jakaa ajatuksia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Mä oon muutenkin miettinyt, että mun tulisi raapustella tänne huomattavasti aiempaa enemmän niitä sisälläni pyöriviä fiiliksiä - oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia - niiden ainaisten ostos-/asupostausten sijaan. Ehkä siis pyrin tekemään tähän asiaan jatkossa edes jonkinnäköisen muutoksen. Tämmöisiä postauksia kirjoittaessaan mieli nimittäin kevenee kummasti, kun saa välillä purkaa ja jakaa niitä sisällään pyöriviä ajatuksia ihan tuntemattomillekin ihmisille, eikä aina vaan niille tutuille ja turvallisille. Kai sitä myös jollain tapaa etsii niitä sielunsiskojakin eli samassa tilanteessa olevia. Mä itseasiassa veikkaankin, että tämän postauksen aihe koskee mun itteni lisäks aikas montaa muutakin, vai miten on?

Jos sitä nyt yrittäisi saada jotain tehdyksi - niinku ihan oikeesti. Miten te aikaansaavat ihmiset kykenette motivoimaan itseänne hoitamaan velvollisuutenne ajoissa? Vinkkejä saa (ja pitää!) jakaa - täällä ruudun toisella puolen nimittäin yksi varsin säälittävä, vinkkejä kaipaava tapaus... :-D

Ps. Jotkut teistä eivät välttämättä ole vielä huomanneet, että meikäläinen toimii Instagramissa @betssonlifestyle tilin ohjaksissa tämän kuun loppuun asti. Kannattaa siis ihmeessä käydä kyseistä tiliä seuraamassa ellei sitä jo parhaillaan tee. Mä tuun nimittäin näiden parin viikon ajan julkaisemaan näillä näkymin enemmän kuvia sinne, kuin omalle tililleni (@vilmajarvinen). Mun omalla tilillä on kuitenkin arvonta edelleen käynnissä, jossa jokaisella siihen osallistuvalla on mahdollisuus voittaa itselleen 200€ shoppailurahaa Stockmannille. Joten jos et ole siihen vielä osallistunut, niin vielä ehdit just ja just! 

21 kommenttia:

  1. Voin todella hyvin samaistua tähän tekstiin. Hommia olis vaikka läjäpäin muille jakaa, mutta itse löytää silti koko ajan kaikkea muuta mielenkiintoisempaa... Ihana tämä sun blogi muuten! Tsemppiä!:)

    https://maripauliinan.wordpress.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä! Kiitos, tsemppiä sinnekin. :)

      Poista
  2. Mulle avusti kauheasti työmäärän hallussapidossa se, että tein kaikesta mitä pitää tehä (esseet, analyysit, yms.) suunnitelman, mihin laitoin että missä järjestyksessä ja missä vaiheessa pitää alkaa tekemään sitä ja millon tuota.

    Mutta paras kaikista on motivaatio. Vaikka opiskelen omaa alaani (yliopistossa) niin välillä tulee hetkiä kun ei jaksais jotain, mutta sitä sitten pakottaa itsensä ajattelemaan että "tää on pakko tehä" niin sillä se aukeaa sitten.

    Pitäis ajatella, että kaverit oottaa, mutta koulu ei odota. Jättää kaiken muun tekemisen viikonlopulle, jolloin sitten saa pää hengittää, ja sitten arkena tekee työtä opintojen parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tollanen kirjallinen suunnitelma olisi mullekin varmasti hyvä vaihtoehto. Pitäisi siis varmaan kokeilla, kiitos sulle vinkistä! :)

      Ja juu, oot ihan oikeassa kyllä siinä, että kaverit odottavat, mutta koulu ei. Tekemiset pitäisi siis priorisoida myös sen mukaan.

      Poista
  3. Tämä postaushan kolahti. :D Takana on lukio, yksi korkeakoulututkinto ja nyt suoritan toista korkeakoulututkintoa. Vasta tänä syksynä olen oppinut pitämään kiinni aikatauluista ja tehnyt KAIKKI tehtävät ajoissa valmiiksi (ei yhtäkään ah-niin-ihanaa paniikki-iltaa). Tää alkoi viime keväänä, mutta silloin vähän lipsuin. Aiemmassa tutkinnossani ja lukiossa en ikinä pystynyt viikkoa kauempaa pitämään kiinni aikataulutuksestani ja suunnitelmistani.

    En tiedä, miten mä oon nyt onnistunut. Ehkä se johtuu siitä, että mulla on enemmän opinto- ja työjuttuja kuin ikinä aiemmin? Tällöin pakko pitää kiinni itselle sovituista asioista, ettei koko pakka kaadu. Tai sitten aiemmat opinnot ovat vaan opettaneet mua ja vihdoin osaan aikatauluttaa kuin opiskelijan pitääkin? Tai sitten oon vaan aikuistunut. :D

    En osaa neuvoa yhtään enempää. Aikoinaan mulle neuvottiin merkitsemään kalenteriin selkeästi ajat, jolloin keskityn 100% täysillä opiskelujuttuihin sekä ajat, jolloin keskityn 100% täysillä vapaa-aikaan. Ei toiminut mun kohdalla, mutta toimisiko sun kohdalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois vaikka toimiakin! Eli ei auta kuin kokeilla. :)

      Hieno homma, että sä oot oppinut tekemään kaikki työt ajoissa. Toivotaan, että mäkin as soon as possible... :D

      Poista
  4. Mä osaan niin samaistuu!! Nyt korkeakoulun alottaneena oon tehny saanu tehtyy koulujutut jotka tehään joko koulussa tai joissa on joku ns. kunnollinen deadline eli ei pysty palauttamaan enää sen jälkeen. Pari juttua on jääny roikkumaan sitten, koska niissä ei tuollaista ollut vaan ovat vielä melkeen kuukauttaki myöhemmin tekemättä. Vannotin itelleni että teen ne sitten syyslomaviikolla. No tuliko tehtyä, ei! Hävettää.. :-D Mutta pakko vaan opetella.

    Mulla on sekin auttanu, että kun alottaa (melkeen) heti, kun tehtävä tulee. Tekee edes sille oman tiedoston, johon otsikoi aiheen jos ei muuta. Ihan mielettömästi tsemppii kuitenki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pahimpia on just ne tehtävät, joilla ei ole kunnollista deadlinea. Mulla melkeen kaikki koulujutut olleet nyt semmosia, joten siksi(kin) venynyt ja vanunut tää niiden tekeminen...
      Ja oot kyllä oikeessa siinä, että kaikkien tehtävien tekeminen pitäis alottaa aina lähestulkoon heti, kun ne saa tehtäväksi. Ja nimenomaan edes _aloittaa_. Koska aloittaminen on yleensä se kaikkein vaikein juttu, jo aloitetun tehtävän jatkaminen/loppuun tekeminen ei taas niinkään. :D

      Poista
  5. Mä en käsitä tätä miks bloggaajien pitää ulista siitä,ettei "oo aikaa blogata", säkin ku selkeesti oot oman aikas käyttäny kynsi- ja ripsihuolloissa, shoppaillen ja tuhlatessa rahaa vielä ulkona syömiseenkin. Ihmeellistä Yhyy säälikää mua-meininkiä taas. (Naurettavinta on, et sä ite vielä vaa myönnät olevas laiska ja uliset silti ajan riittämättömyyttä) Eihän ketää oo muutenkaa kiinnostanu vaikket ookkaa postannu reiluu viikkoo :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tietääkseni missään vaiheessa valittanut ajan riittämättömyyttä, vaan sitä, etten käytä sitä aikaa oikein ja priorisoi asioita oikealla lailla. Mä voin kyllä käydä ripsi- ja kynsihuolloissa, shoppailemassa tai ulkona syömässä, jos niin haluan. Blogi ei ole mulle edelleenkään ammatti, vaan harrastus. Mulle ei kukaan sanele tiettyä postausmäärää, joka mun pitää toteuttaa esimerkiksi kuukauden sisään. Jos tästä postailusta maksettaisiin minulle kuukausittainen palkka, asia olisi luonnollisesti täysin eri. :)

      Ja pakko vielä ihmetellä. Sanot kommenttisi lopussa, ettei ketään muutenkaan ole kiinnostanut se, etten ole postaillut viikkoon. Itseäsi se näyttää tosin kiinnostanut, sillä muuten tuskin avautuisit tästä asiasta täällä tuohon sävyyn, vai miten on?

      Poista
  6. Täällä samoja fiiliksiä... opiskelen sairaanhoitajaksi ja nytkin tulossa 4 tenttiä kuukauden sisään, lisäksi ryhmätyöprojekteja ja itsenäisiä tehtäviä. Saa tosissaan tehdä töitä että saa edes organisoitua kaikki tehtävät asiat! Tsemppiä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huhhuh! Sullakin siis riittää hommaa. Tsemppiä sinnekin. :)

      Poista
  7. mitä sä opiskelet? en muista enää yhtään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yo-pohjaista merkonomitutkintoa suoritan. :)

      Poista
  8. Mullaki ihan samat fiilikset:D mitään ei vaa pysty aloittaa ajoissa vaan kaikki jää.. Kun pitäs keskittyy koulujuttuihin niin tulee kaikkee muuta mielenkiintoisempaa eikä jaksa ees alottaa :D :/ pitäs vaa tsemppaa täs enemmän et alottaa vaa heti kun saa ne tehtävät, mutse aloittaminen on just se hankalin juttu! Mut paljon tsemppiä sulle niihin koulujuttuihin :) kyl sä selviit varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onneks oon tässä saanu jo muutamat jutut alta pois - heti nimittäin paljon parempi olo. Mutta kiitos, tsemppiä sinnekin! :)

      Poista
  9. Itsellä ainakin auttaa se, että kun stressaan vaikka kouluasioista, yritän miettiä sillee et sitte ku teen nyt nii ihan oikeesti ne on tehtynä eikä tarviis enää stressata. Tai sit teen sillee että motivoin itteenni jollaki hyvällä ruualla/herkulla, eli sitte ku oon saanu luettua tai tehtyä jonku isomman (tai miksei vaikka pienemmän) jutun, niin sen jälkeen saan syödä sen kakkupalan tai hedelmäsalaatin tms :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kuullut, että aika moni motivoi itseään juurikin joillain herkuilla tmv. Vois toimia! :-D

      Poista
  10. En todellakaan tarkoita loukata, mutta tämmöoiset postaukset on todella mukavaa vaihtelua, ainaisten shoppailu, kauneus ja asupostausten lisäksi. Vähän liikaa ollut nyt noita shoppailu, kauneus, asu ja vaatepostauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En loukkaannu tietenkään - päinvastoin! Kiva kuulla, että tämä postaus oli positiivinen ylläri. Itsekin mainitsin juurikin siitä, että postaukset ovat olleet aikaisemmin vähän ykstoikkosia/samoja aiheita sisältäviä. Pyrin kuitenkin tekemään siihen muutoksen tulevaisuudessa, koska asia on tosiaan pistänyt silmään itsellänikin. :)

      Poista
  11. Todella mukava postaus! Pidän tällaisista vähän "syvemmistä" postauksista missä ihmiset avautuvat asioista enemmän ja saa itsekin huomata, ettei ole ainoa tiettyjen asioiden kanssa, kuten juuri tässä koulutehtävien jättämisessä viime tinkaan. On ollut paheenani läpi yläasteen ja lukion ja nyt vielä yliopistossakin... Se on tosiaan paha se "kyllä mää vielä ehin..." -lause kun siihen uskoo liikaa. ;/ Olisi mukava kerrankin kokea se helpotus kun tehtävät on tehty ajoissa ja lomasta (kuten ajankohtaisena nyt syysloma) voisi nauttia täysin rinnoin, mutta eeei, aina vikana viikonloppuna tehtävät jyrää yli ja stressi on sitte päällä. Tosin itse olen huomannut että stressin alaisena tulee tehtyä hyvin ne tehtävät ja motivaatiota löytyy paljon kun silloin on vaan pakko tehdä :D
    Mutta aikataulutus ja itsensä palkitseminen ovat kyllä hyviä keinoja motivaation löytymiseen, pitäisi itseäkin ottaa niskasta kiinni ja yrittää kovemmin tehtyä hommat ajoissa pois alta. Tsemppiä sulle ja onnea työssä oppimiseen! (--:

    VastaaPoista

♥ Jätä ihmeessä kommentti ♥