lauantai 7. helmikuuta 2015

Kuluneiden viikkojen fiiliksiä

Hmm... Tää on taas tää sama tilanne, jonka oon käynyt läpi jo ties kuinka monta kertaa. Tullut pidettyä taas tämmöinen "kevyt" kuukausi taukoa tästä hommasta, ja nyt sitä taas miettii miten tämän postauksen alottaisikaan.
Noh, sen voin sanoa, että pirun kiireistä mulla on elämä ollut! Lukion viimeinen jakso saatiin kunnialla päätökseen viime viikolla kokeiden loputtua. Nyt tän viikon torstaina mulla olikin sitten jo äidinkielen tekstitaidon yo-koe, joka luojan kiitos on nyt takana. Se oli ylppäreistä yks pahimmista meikäläisen stressaajista. Näin jälkeenpäin kuitenkin tuntuu etteivät ne valitsemani kolme tekstitaitoa menneet niin putkeen, mitä näin yo-kirjoituksissa olisi ehkä toivonut. Oikeita asioita olin niissä kyllä maininnut, mutta aika veti sen verran tiukille, että viimeistely ja kunnollinen suunnittelu jäi vähän puolitiehen. Noh, pidetään peukut pystyssä ja toivotaan parasta. Alustavat pisteet kun selviävät jo mahdollisesti ensi viikolla!

No mutta on mulla tässä muutakin ollut - sellaista, mikä on vienyt ihan lukemattomasti voimia. Erosin tällä viikolla poikaystävästäni ja nyt kokeilen taas - ainakin väliaikaisesti - sinkkuelämää ja keskityn tuleviin kirjoituksiin. On outoa, kun ei joudu koulussa ravaamaan enää päivästä toiseen. En oikeastaan tiedä ajattelenko sitä loppujen lopuksi hyvänä vai huonona asiana. Tällä hetkellä se tuntuu hyvältä, mutta saa nähdä kun aikaa on vierähtänyt taas viikko tai kaksi, niin alkaa jo kaipailemaan jonkinnäköistä tekemistä päiviinsä - muutakin kun vain sitä lukemista. Koulukavereitakin tulee nyt luonnollisesti nähtyä harvemmin, mutta eiköhän asia ole helpompi korjata sitten kirjoitusten jälkeen maaliskuussa.
P1010098_Fotorshare_Fotor
Mä uskon, että koin jonkinnäköisen uupumuksen tuossa viimeisen jakson lopussa. Mua ei huvittanut mikään. Koulusta päästyäni tajusin aina, kuinka paljon on vielä sinäpäivänä tehtävää, eivätkä ne koulutyöt todellakaan jääneet vain sinne kouluun. Koko ajan piti vääntää duunia kotona, pitää kiinni töiden deadlineista, suunnitella jo vähän tulevan lukuloman lukusuunnitelmaa, miettiä jatko-opintoja ja yleisestikin valmistautua kevään kirjoituksiin. Mulla oli monesti tunne, että haluan blogata, mutta mä en oikeesti vaan jaksanut. En jaksanut kaivaa kameraa laatikosta ja ruveta kuvailemaan. En jaksanut alkaa miettimään postausideoita. En jaksanut tehdä juuri mitään 'ylimääräistä'. Siitä mulle tulikin varsinkin näin jälkeenpäin tosi paha olo. Oon saanu nyt viikottain viestejä siitä, kuinka mun pitäisi lopettaa bloggaaminen, kun en sitä kerta vaivaudu tekemään taikka keskity siihen panostamaan. "Olit ennen paljon parempi bloggaaja, huomioitko lukijoitas enää yhtään?" - Voi kuulkaas kun niin paljon haluaisinkin huomioida. Mä en kuitenkaan ryhdy tekemään mitään sellaista, jota en itse sillä hetkellä syystä tai toisesta koe pystyväni tekemään. Mulla oli monesti fiilis, että en mä edes ehtisi vääntämään tänne kunnollisia postauksia. Suurimmasta osasta niistä olis tullu melko varmasti tunnissa tai kahdessa väännettyjä hutasuja muutamine tylsine kuvineen. En vaan pidä sellasesta, enkä halua mun blogini koostuvan sellaisesta p*skasta. Mä tykkään ja haluan käyttää aikaa postausten tekoon aina kun siihen hommaan ryhdyn.
P1010177_FotorP1010088_FotorP1010092_FotorTuntuu siis pahalta, kun monet teistä lukijoistani eivät näytä ymmärtävän sitä tosiasiaa, että tää bloggaus on mun harrastus. Tää ei ole mun työ. Multa ei vaadita mitään tiettyä postausmäärää kuukaudessa - multa ei vaadita bloggauksen suhteen oikeastaan juurikaan mitään. Tää on mulle vapaaehtoista vapaa-ajan harrastelua, jota teen silloin, kun mulle sopii. Jos mulla on noinkin huono fiilis päällä lähestulkoon 24/7 mitä nyt viimeisen kuukauden on ollut, mä en tosiaan mieti ensimmäisenä kirjoittavani tänne. Silloin keskityn johonkin aivan muuhun. Kuulostaa tosi tylyltä sanoa tää asia näin tiukkaan sävyyn, mutta musta vaan tuntuu, että vaikka kuinka monta kertaa tämän asian mainitsisinkin, ei se vaan mene joillain ihmisillä perille. Mä haluan, että ymmärrätte sen ettei mulla ole yhtälailla aikaa postailla tänne kuin esimerkiksi joillain sellaisilla bloggaajilla, jotka bloggaavat työkseen. Tuntuu pahalta tulla syyllistetyksi tälläisestä asiasta, jossa en oikeasti tarkemmin ajateltuna ole toiminut lainkaan väärin. Oon vaan edennyt omilla ehdoillani ja omilla fiiliksilläni eikä se mielestäni ole harrastuksen kohdalla millään tasolla väärin.
P1010072_FotorP1010186_Fotor
P1010049_Fotor
Mä pyrin postaamaan tänne aina, kun löytyy sitä fiilistä, intoa ja aikaa. Kirjoituksetkin tulevat nyt tulevina viikkoina rajoittamaan melko paljon mahdollisuuksiani bloggailla, mutta niiden ohella pyrin kyllä postailemaan ja välttämään tämmöisiä pidempiä taukoja, jos suinkin mahdollista. Toivon teidänkin suhtautuvan tähän asiaan hieman positiivisemmin mielin ja ymmärtämään sen, että aina ei vaan pysty bloggaamaan kuten joskus aikaisemmin.
Niin ja tämä seuraava asia niille, jotka ovat pelänneet mun lopettaneen bloggauksen kokonaan niin ei, en ole lopettanut/lopettamassakaan. En tule lopettamaan tätä vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan. Tällä hetkellä bloggauksesta luopuminen kuulostaa pahimmalta painajaiseltani, eikä niin tule meikäläisen kohdalla todellakaan käymään!

Huh, tulipas taas avauduttua näistä mielessäni pyörivistä myllerryksistä. Pikkusisko vinkuu tuossa vieressä nyt siihen malliin, että mun on parasta siirtyä tuonne keittiöön ruuanlaittohommiin. Ollaan tänä iltana siskojen kanssa kolmistaan kotona ja jonkinnäköistä 'siskojen iltaa' olisikin nyt tarkoitus vietellä - leffojen ja herkkujen parissa tietenkin! Ihanaa illanjatkoa teillekin sinne ruudun toiselle puolelle! Mä toivon, ettei tää teksti nyt herättänyt teillä mitään "masis-fiiliksiä", vaan ennemminkin sitä ymmärrystä. Toivon mukaan tuun postailemaan tänne taas lähipäivinä, sillä muutamia postausideoita pyörii jo tiuhaan tahtiin mielessä...



Farkut Dr.Denim / Neule Cubus / (Teko)nahkatakki Primark / Kengät (saatu) Nelly.com / Kello (saatu) River Island / Laukku MANGO / Huivi Cubus